Kirjailija Sirpa Kähkönen aloitti Malmin kirjaston ja Koillisen alueopiston yhteisen kirjailijavierailuiden sarjan: Murroskohtia Suomen historiassa – kirjailijat kertovat. Kähköstä oli tullut kuuntelemaan noin 30 hänen lukijaansa.
Tilaisuudessa Kähkönen kertoi Kuopioon sijoittuvasta romaanisarjastaan ja sen lähtökohdista. Hän puhui mm. omista lapsuusajastaan, jolloin hän oli hoidossa isovanhempiensa luona. Hänen todellisuuteensa kuului tuolloin Kuopion keskustan puutaloissa asuminen. Ko. puutalomiljöön hän halusi näyttää omissa romaaneissaan, mutta eri aikakautena – ja siksi romaanit sijoittuvat 1930-40 -luvulle.
Kähkönen nosti esille oman kirjoittamisensa inspiraation lähteen: puhtaat, mankeloidut, raikkaalle tuoksuvat hänen isoäitinsä pitsilakanat. Lakanoista onkin tullut Kähköselle naisen elämän syklisyyttä kuvaava symboli: niiden välissä synnytään, niiden välissä kuollaan ja lakanoita vaihdetaan viikoittain. Vuoteet sijataan päivittäin. Työ jatkuu samanlaisena päivästä ja viikosta toiseen.
Kähkönen keskittyi monipuolisessa historian ja fiktion kirjoittamisen eroja pohtineessa esitelmässään tietokirjaansa Vihan ja rakkauden liekit – Kohtalona 1930-luvun Suomi. Teos on saanut alkunsa Kähkösen isoisän muistoista ja niiden hävittämisestä. Isoisä kun oli ollut vankileirillä.
Kähkönen kertoi arkistotyöskentelystään sekä muiden moninaisten lähteiden käytöstä. Teoksessa on eläviä kuvauksia mm. vankien ruoka-annoksista, päivittäisistä rutiineista, urheiluharrastuksista. Kähkönen kuitenkin muistutti, että suljettujen laitosten oloista ei voi saada selville koskaan koko totuutta, koska kaikkea ei ole arkistoitu ja koska kaikkea ei halutakaan muistaa.
Tilaisuuden päätteeksi yleisöstä esitettiin toivomus, että Suomessa olisi tarpeen järjestää foorumi, jossa avoimesti keskusteltaisiin Suomen historian aukoista, siitä maailmasta, josta on vaiettu. Sirpa Kähkösen tietokirja täyttää yhden aukon ja lisää ymmärrystämme sekä ihmisen mikrohistoriasta että valtiollisesta makrohistoriasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti